Moi, kiva kun olet täällä!

Mä olen Jenni Torvinen, reilu nelikymppinen perheenäiti Keski-Uudeltamaalta, pieneltä ja kauniilta Kellokosken kylältä. Perheeseeni kuuluvat puoliso, kolme lasta ja joskus tulevaisuudessa vielä koira. Sen lisäksi, että olen äiti, olen myös vaimo, tytär, sisko, ystävä, sosiaalialan ammattilainen, innostuja, höpöttäjä ja intohimoinen makrameen solmija. Vaikutun uuden elämän synnystä, kehon kyvystä luoda, kantaa ja synnyttää uutta elämää. Kuljen perheiden puolella. Nyt toteutan pitkäaikaista haavettani ja olen opiskellut Doula-akatemiassa sertifioiduksi doulaksi. Lisäksi olen äitiys- ja vauvavyöhyketerapeutti, imetysohjaaja (WHO), äänimaljahoitaja ja sointukylpyohjaaja. Teen sydämeni työtä ja työskentelen täyspäiväisenä yrittäjänä näiden aiheiden ympärillä.

Miksi doulaksi?

Doulan työ oli haaveeni pitkään ja viimein vuosien päihkäilyn jälkeen uskaltauduin lähteä toteuttamaan unelmaani. Miksi doulaksi? Siihen en osaa antaa lyhyttä vastausta, mutta syntymä on kiehtonut jollain tavalla aina. Omilla raskausajoilla, synnytyksillä ja lapsivuodeajoilla on ollut tähän merkittävä vaikutus. Oma polkuni vanhemmaksi ei ole ollut itsestäänselvyys. Siihen on liittynyt paljon epävarmuutta, kipua ja menetyksiä, mutta myös valtavasti iloa, rakkautta, voimaa ja luottamusta. Koen, että vauvan saapuminen perheeseen on hyvin merkityksellinen tapahtuma, joka voi muun muassa hämmentää. Tämän ja niiden tuhansien tunteiden kanssa ei kenenkään pitäisi jäädä yksin ja tässä toivon voivani doulana  ja vyöhyketerapeuttina olla tukena ja apuna sinulle ja teille, jotta teidän yhteisestä alusta tulee lempeä ja rento. Tällöin saan tehdä työtä, jolla on merkitys ja sieluni hykertelee onnesta.

Olen lapsuuteni ja nuoruuteni asunut ja elänyt eläinten kanssa. Kotona meillä oli kissoja ja koiria, kaiken vapaa-ajan vietin tallilla hevosten kanssa ja naapurissa oli lehmiä ja kanoja. Eläinten synnytyksissä olen ollut mukana lukuisia kertoja ja niistäkin voisin kertoa monta tarinaa. Tarinoiden sijaan uskon, että meillä ihmisillä on eläimiltä paljon opittavaa synnytysten suhteen. Eläinten lisäksi olen kasvanut kolmen pikkusiskon kanssa ja myös heidän syntymät, pikkuvauva-ajat ja imetysmaratonit muistan.